Olet
Valokeilassa.
Valokeilassa on laulunopettaja Kati Niemen blogi laulamisen ja esiintymisen viehätysvoimasta. Siitä, miten laulaminen tuntuu parhaimmillaan tyynessä vedessä kellumiselta ja pahimmillaan myrskyssä vastatuuleen soutamiselta. Ja siitä, mikä tekee laulajasta vaikuttavan esiintyjän. Blogissa käsitellään laulamista tunteiden, tulkinnan, laulutekniikan sekä esiintymisen näkökulmasta.
Arvostelusta arvostamiseen
“Arvostelun kulttuuri on raadollista. Jos joku sanoo sinulle, että sinulla on kaunis ääni, se tuntuu todella hyvälle siksi, koska se on suora kohteliaisuus sinua kohtaan ihmisenä. Äänesi on niin olennainen osa sinua. Jos joku taas yrittää muuttaa sitä, miltä sinä luonnollisesti kuulostat, se voi loukata, pahastikin.”
Taikaviitta
“Kuvitteellinen taikaviitta heitetään hartioille aina opettamaan lähtiessä ja riisutaan vasta kun oppilas on poistunut luokasta. Tämä näkymätön viitta auttaa opettajan rooliin asettumisessa, oli tunnetila töihin lähtiessä millainen tahansa. Tykästyin tähän mielikuvaan ja olen kokenut sen erittäin toimivaksi. Tässä yksi mielikuva, jota voi käyttää apuna esiintymisjännityksen parissa työskennellessä, mutta myös muissa keskittymistä vaativissa tilanteissa. Sama viitta puetaan myös lavalle astuessa.”
Miksi sinä laulat?
Jokaisella meistä on omat syynsä aloittaa laulaminen ja motivaatio rakentuukin yksilöllisistä tarpeista käyttää ääntä ja luoda jotain omaa. Joskus kuitenkin tuntuu, että olemme hukassa. Laulaminen ei ehkä tunnu enää samanlailla vapaalta tai tuntuu olevan jollain tavalla rajoittunutta. Mihin se innostus ja palo rinnan alla hävisi? Kun tuo kipinä meinaa sammua, on todella vaikeaa luoda hyvää kontaktia itseensä, musiikkiin, ilmaisuunsa ja sitä kautta myös yleisöön.
Tänä keväisenä sunnuntaina haastan teidät pohtimaan omaa suhdettanne laulamiseen ja syitä, jotka ovat alunperin johtaneet laulamisen maailmaan.